Sisältöön »
Nuorisokeskus | kokous- ja juhlatalo
 
 
 
nuorisokeskus-marttinen-nuorisoryhma-tunnelmakuvia-19.jpg
 
 

Ajankohtaista

03.04.2019

"Painotetaan, et osallisuus on tärkeetä, mut eihän se meille kauheasti kohdistu."

Aloitamme sivuillamme nuorten osallisuuskertomusten julkaisusarjan. Ensimmäisenä osallisuudesta kertoo 21-vuotias Minttu, joka harrastaa partiota ja asuu toistaiseksi korkeakouluopintojensa vuoksi kaukana kotipaikkakunnastaan. Minttu toivoisi olevansa konkreettinen maailmanparantaja.


Osallisuudessa tulee vastuuta myös. Tai ainaki omissa ajatuksissa. Koitan heti jotenki peilata koulun kautta, mutta mitä sieltä nyt? Kauheesti painotetaan, et se on tärkeetä, mut eihän se meille kauheesti kohdistu.

Jos mä jossain aattelen, et se on tullut itelle vastaan, niin partion kautta. Siel se nuorten osallisuus on aika vahva, ajatuksena että nuoret itse toteuttas kaiken. Jotenkin mä pidän sitä niin hienona ja ylevänä ajatuksena, et mä haluisin, et se toteutus vielä paremmin. Et jotenki tulee esimerkiksi tosi vahva partiolaistausta niinku isän kautta. Kun asioista jutellaan, niin sit tulee tavallaan olo, et ihan hölmöö, et siellä jotain on aikuisia ihmisiä johtamassa niitä ryhmiä, kun ajatus on, että nuoret ite tekis. Mut se on vähän huono, kun niitä nuorii ei tahdo riittää sinne. Meil on tosi pieni paikkakunta, ni ei kauheesti riitä ihmisiä. Et vois toteutuu paljon paremminkin, mut jos joihinkin muihin harrastuksiin vertaa, niin on se siellä paljon vahvempaa.

Ei nyt ainakaan itellä missään työpaikoilla kun on ollu, siel nyt ei tietenkään, kun on joku apulainen tai harjottelija, niin siellä ei paljon mielipiteitä kysellä. Enkä ehkä uskaltaskaan niitä ruveta esittelemään, vaikka joku kysyis, kun siellä on oma asemansa. Tai se on itseasias tosi hassu, kun mä olin harkassa, sit ku kysyttiin mielipidettä, niin mä olin ihan, et "voinko mä sen sanoa, mä oon vaan harkkari?".

Mä jotenkin aattelen sellasii konkreettisia tekoja aina. Politiikka on itelle jotenkin turhan kaukanen. Niin emmä tosiaan sinne politiikkaan aatellu. Haluaisin olla sellanen konkreettinen maailmanparantaja, mitä se sit ikinä tarkottaakaan. Oon ollut siis koulun ympäristöraadissa kolmosluokalla. Olin aika pieni sillon, niin ei nyt ihan hirveesti vaikuttanut siellä, mut oli se hienoo sillon.

Nyt kun mä olin kotipaikkakunnalla taas hetken, kävin kaupassa, niin onhan se vähän yrmeetä. Mut se on sitä paikkakuntalaisuutta. On kyllä vähän kotiseutukaipuuta. Nyt se on hölmöö kun on asunut muualla, tai peruskoulun jälkeen, niin sit ei enää tunne kaikkia nimeltä tai tiedä minkäikänen se on, mitä luokkaa se käy. Mut sillon kun kävi ite peruskouluu niin suunnillleen ties kaikki paikkakunnalla. Sit ite olin tyyliin torilla töissä 13-14-vuotiaana, niin kaikki mummot naamalta tunnisti. Se oli semmonen, ehkä aika on kullannut muistot. On se aika lintukoto. Kauheesti juoruja kuulee ja sit kun menee kotiin, niin äiti juoruu kaikki kylän asiat. Isä aina nauraa sitä, että äiti tietää kaiken. Sit jos äiti käy jossain torilla, niin isä kysyy siltä, että mitä meille kuuluu.

Meil on ollu sen kuntaliitoksen jälkeen, tuli semmosesta kuntatiedotteesta, mikä meidän puolella oli, semmonen mikä tuli varmaan kuukausittain, siinä oli kaikki kunnan asiat yhdessä ja kaikki tiedot ja tapahtumat ja tämmöset. Sit ku se poistettiin kuntaliitoksen yhteydessä, niin siit on tehty kaikkii semmosii, mikskä sitä nyt kutsutaan, joku on ollu alotteellinen ja laittanut tämmösen hakemuksen niinku, keränny nimiä kauheesti. Siit mä oon ollu vähän, et kuntatiedote takasin, mun mielestä se oli hyvä juttu ja mä tykkäsin siitä ja mä en ymmärrä miks se täytyi poistaa.

Mut sit mulle tulee sellanen olo, et emmä voi, kun mä en asu täällä enää, laittaa nimeeni alle ja se vähän harmittaa. Emmä tiiä voisinks mä oikeesti, mut mä aattelen, et mä en voi. Emmä mitään voi kuvitella, että opiskelukaupunkini asioista alkasin mihinkään laittamaan nimee tai ees miettisin, kun mää lähen sieltä kuitenkin pois. Emmä oikeesti tiedä mitä siellä tapahtuu ja kauheeta sanoo, mut ei mua kauheesti kiinnosta.

Kertoja on 21-vuotias partiolainen, joka asuu toistaiseksi korkeakouluopintojensa vuoksi kaukana kotipaikkakunnastaan. Käytämme hänestä peitenimeä Minttu. Tarkempaa tietoa osallisuuskertomusten taustoista löydät aiemmasta artikkelistamme.


LUE MYÖS:

Jussin osallisuuskertomus

Pinjan osallisuuskertomus

Velin osallisuuskertomus

Roosan osallisuuskertomus

Jeren osallisuuskertomus

Eevan osallisuuskertomus

Konstan osallisuuskertomus

Saran osallisuuskertomus

Mikon osallisuuskertomus

Janin osallisuuskertomus

 
 
 
 
Sivua päivitetty: 18.03.2024

Suomen nuorisokeskusten logoMarttinen on yksi Suomen yhdeksästä Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemista ja valvomista valtakunnallisista nuorisokeskuksista.

Lue lisää Suomen nuorisokeskusten verkkosivuilta

 

Euroopan Neuvoston laatumerkki nuorisokeskuksille  Syrjinnästä vapaa alue logo    Sustainable Travel Finlandin logo  Lyke-verkoston logo
Suomen hostellijärjestön logo
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekstilogo

 
 
login Synergia Foxy