Sisältöön »
Nuorisokeskus • kokous- ja juhlatalo
 
 
 
nuorisokeskus-marttinen-virtain-perinnekyla-tuulimylly-jjm-1128-2.jpg
 
 
Koe Virroilla

Virtain Perinnekylä

Virtain Perinnekylä on koko perheen museo- ja matkailukohde sekä kesäinen virkistysalue luonnonkauniilla Marttisen saarella. Perinnekylä sijaitsee aivan Nuorisokeskus Marttisen välittömässä läheisyydessä

Rajalahden talomuseossa ja Halin metsäkämpällä voi tutustua virtolaiseen talonpoikaiselämään 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä tukkijätkien arkeen ja metsätöihin 1950- ja 60-luvuilla. Perinnekylässä on myös useita muita vanhoja rakennuksia kuten hollitalli (1820-luku), harakkamylly (1828), savusauna (1840-luku) ja pitäjänmakasiini (1878). Lisäksi alueella on 1900-luvun sotahistoriaa esittelevä Sotaveteraanimuseo ja Liikenneviraston ylläpitämä Kanavamuseo.

Perinnekylän museokohteet ovat avoinna ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.

Kesäaikaan Perinnekylässä on useita tapahtumia ja näyttelyitä. Alueella on kahvila-ravintola, kioski, käsityö-, lahjatavara- ja taidemyymälä, leikkipaikka ja Herraskosken kanava.

Nuorisokeskus Marttisesta voi vierailulleen varata majoitus-, ravintola-, kahvila- ja ohjelmapalveluita sekä uimaranta, vierasvenelaituri, luontopolku, I maailmansodan aikainen kenttälinnoitusalue ovat käytössä vapaasti.

 

Tutustu Perinnekylän kohteisiin

 
Museot Tuulimylly Viljamakasiini Riihi Mikontalo Kenttälinnoitusalue Tervahauta

Tervahauta

Virrat tuotti tervaa n. 500 tynnyriä vuodessa (n. 62 500 l).

Tervanpolton merkitys elinkeinona kasvoi Virroilla 1700-luvun jälkeen kun pohjalaisten tervanhankinta-alueet laajenivat etelään päin. Eniten taloudellista merkitystä tervanpoltolla on ollut Virtain Etelä-Pohjanmaahan rajoittuvalla alueella, erityisesti Kurjenkylässä. Vuodelta 1785 peräisin olevien tietojen mukaan Virtain suurimmilla tiloilla poltettiin tervaa kolmisenkymmentä tynnyriä vuosisadan vaihteeseen saakka. 1900-luvun alussa Virrat tuotti tervaa n. 500 tynnyriä vuodessa (n. 62 500 l). Pisimpään tervanpolttoa harjoitettiin Kurjenkylässä, josta oli lyhyin matka Pohjanlahden rannikolle. Tervan polttamisesta on jäänyt peruskartastoon laaja nimistö, mikä kertoo elinkeinon suosiosta: " Vanhanhaudanmäki", "Perälänhaudanmäki","Hautaneva","Hautamäki","Hautavuori" jne.

Tervaa poltettiin, joko polttoa varten kolotuista tervasmännyistä tai tervasjuurakoista. Tervasmännyt kolottiin ennen juhannusta. jolloin puu kuorittiin miehen korkeudelle saaka. Puuhun jätettin pohjoisen puolelle aina suoni, jotta puu ei kuolisi. Seuraavana kesänä koloamista jatkettiin noin kolmen metrin korkeudelle. Tervasmäntyjä eli tervamännikköjä oli yhtäaikaa tekeillä useita, jotta tervaa voitiin polttaa vuosittain. Kolotut puut kaadettiin ja kuljetettiin hautapaikalle talvella, jossa ne rouhittiin säleiksi.

Tervahaudan pohja on suppilon muotoinen. Suppilon keskellä on tervaränniin johtava silmä. Tervahaudan pohja puhdistettiin ja tarkistettiin vedellä, että ränni vetää.

Haudan pohja peitettiin tuohilla ja tuohikerroksen pääalle ladottiin yksi kerros varppeita. Varppeitten päälle, silmän kohdalle, asetettiin litteä silmäkivi jonka alta terva pääsi valumaan rännin kautta halssiin.

Tämän jälkeen aloitettiin tervasten latominen. Tervakset ladottiin kolmeen terään silmäkiven päälle asetetun napatukin ympärille. Ensimmäinen terä ladottiin kahden kyynärän, toinen terä kolmen kyynärän ja kolmas terä neljän kyynärän korkeudelle.

Tervahaudan rakenne

Ladotut tervakset höylättiin eli nuijittiin tiiviiksi keoksi jonka jälkeen hauta peitettiin. Peittämiseen käytettiin mättäitä, kuusenhavuja, rahkasammalta ja multaa. Haudan ympäri alareunaan jätettiin korttelin korkeudelta tervakset peittämättä haudan sytyttämistä varten.

Hauta sytytettiin yhtäaikaa joka puolelta. Kun hauta alkoi palaa peitettiin sytyskohdat maalla. Haudassa palo eteni reunoilta kohtu keskustaa. Kuumetessa tervaksista haihtui aluksi vesi ja tärpätti ja lopuksi niistä tiivistyi terva, joka valui haudan pohjalle. Haudan poltto kesti, haudan koosta riippuen, viitisen vuorokautta. Tervamestari johti haudan polttamista ja valvoi, että hauta paloi tasaisesti. Hautasylestä laskettiin saatavan tervaa yhteensä kolme tynnyriä eli 375 l. Tervan lisäksi haudasta saatiin hiiliä eli sysiä.

Kirkkovenetalas Työväentalo Savusauna Sepänpaja Hollitalli
 



Aukioloajat ja yhteystiedot

Perinnekylän museot avoinna tilauksesta ja taas
12.6. - 11.8.2019 keskiviikosta sunnuntaihin klo 10 - 17 

Herraskosken kanavamuseon aukioloajat

Virtain Perinnekylä
Herrasentie 16
34800 Virrat
p. +358 (0)3 485 1900
perinnekyla@marttinen.fi

Ateria-, majoitus- ja ohjelmapalvelut tilauksesta ryhmille.

Perinnekylä kartalla

 
Marttisen kahvio Perinnekylän jäätelö- ja kahvikioski Ravintola Mikontalo Helmien Talon Aarreaitta Virtain Taideyhdistyksen Taidetalo Sotaveteraanimuseo
 
 

 Varaa majoitus


 Kysy lisää

Autamme mielellämme sinua tapahtumasi järjestämisessä. Alla olevista painikkeista löydät tarjouspyyntölomakkeet, jonka täytettyäsi olemme Sinuun yhteydessä mahdollisimman pian. Voit myös ottaa meihin yhteyttä soittamalla numeroon +358 (0)3 485 1900 ja sähköpostitse info@marttinen.fi.

 
 
Sivua päivitetty: 23.08.2018

Marttinen on yksi Suomen yhdeksästä
Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemista ja valvomista valtakunnallisista nuorisokeskuksista.

Lue lisää

 

 
 
login Synergia Foxy