Sisältöön »
Nuorisokeskus | kokous- ja juhlatalo
 
 
 
Kuvassa Virtain Perinnekylän maitolaituri.
 
 
Koe Virroilla

Virtain Perinnekylä

 

Kiitos kesästä 2023!


Aukioloajat ja yhteystiedot

Museo avoinna

  • Juhannusaatosta 23.6. joka päivä klo 11 - 18 13.8.2023  saakka
  • Tilauksesta avoinna ryhmille muinakin aikoina

Virtain Perinnekylä / Nuorisokeskus Marttinen
Herrasentie 16
34800 Virrat
p. +358 (0)3 485 1921
myynti@marttinen.fi

Ateria-, majoitus- ja ohjelmapalvelut tilauksesta ryhmille.

Perinnekylä kartalla

 

Virtain Perinnekylä on koko perheen museo- ja matkailukohde sekä kesäinen virkistysalue luonnonkauniilla Marttisen saarella. Perinnekylä sijaitsee aivan Nuorisokeskus Marttisen välittömässä läheisyydessä.

Rajalahden talomuseossa ja Halin metsäkämpällä voi tutustua virtolaiseen talonpoikaiselämään 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä tukkijätkien arkeen ja metsätöihin 1950- ja 60-luvuilla. Perinnekylässä on myös useita muita vanhoja rakennuksia kuten hollitalli (1820-luku), harakkamylly (1828), savusauna (1840-luku) ja pitäjänmakasiini (1878). Lisäksi alueella on 1900-luvun sotahistoriaa esittelevä Sotaveteraanimuseo ja Virtain Taideyhdistyksen Taidetalo.

Perinnekylän museokohteet ovat avoinna ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.


Kesäaikaan Perinnekylässä on useita tapahtumia ja näyttelyitä. Alueella on kahvila-ravintola, jäätelökioski, taidemyymälä, leikkipaikka ja Herraskosken kanava.

Nuorisokeskus Marttisesta voi vierailulleen varata majoitus-, sauna-, ravintola-, kahvila- ja ohjelmapalveluita. Alueella sijaitsee uimaranta, vierasvenelaituri, luontopolku, I maailmansodan aikainen kenttälinnoitusalue, jotka ovat käytössä vapaasti.

Tekemistä Marttisessa

 

Tutustu Perinnekylän kohteisiin

 
MuseotTuulimyllyViljamakasiiniRiihiMikontaloKenttälinnoitusalueTervahauta

Tervahauta

Virrat tuotti tervaa n. 500 tynnyriä vuodessa (n. 62 500 l).

Tervanpolton merkitys elinkeinona kasvoi Virroilla 1700-luvun jälkeen kun pohjalaisten tervanhankinta-alueet laajenivat etelään päin. Eniten taloudellista merkitystä tervanpoltolla on ollut Virtain Etelä-Pohjanmaahan rajoittuvalla alueella, erityisesti Kurjenkylässä. Vuodelta 1785 peräisin olevien tietojen mukaan Virtain suurimmilla tiloilla poltettiin tervaa kolmisenkymmentä tynnyriä vuosisadan vaihteeseen saakka. 1900-luvun alussa Virrat tuotti tervaa n. 500 tynnyriä vuodessa (n. 62 500 l). Pisimpään tervanpolttoa harjoitettiin Kurjenkylässä, josta oli lyhyin matka Pohjanlahden rannikolle. Tervan polttamisesta on jäänyt peruskartastoon laaja nimistö, mikä kertoo elinkeinon suosiosta: " Vanhanhaudanmäki", "Perälänhaudanmäki","Hautaneva","Hautamäki","Hautavuori" jne.

Tervaa poltettiin, joko polttoa varten kolotuista tervasmännyistä tai tervasjuurakoista. Tervasmännyt kolottiin ennen juhannusta. jolloin puu kuorittiin miehen korkeudelle saaka. Puuhun jätettin pohjoisen puolelle aina suoni, jotta puu ei kuolisi. Seuraavana kesänä koloamista jatkettiin noin kolmen metrin korkeudelle. Tervasmäntyjä eli tervamännikköjä oli yhtäaikaa tekeillä useita, jotta tervaa voitiin polttaa vuosittain. Kolotut puut kaadettiin ja kuljetettiin hautapaikalle talvella, jossa ne rouhittiin säleiksi.

Tervahaudan pohja on suppilon muotoinen. Suppilon keskellä on tervaränniin johtava silmä. Tervahaudan pohja puhdistettiin ja tarkistettiin vedellä, että ränni vetää.

Haudan pohja peitettiin tuohilla ja tuohikerroksen pääalle ladottiin yksi kerros varppeita. Varppeitten päälle, silmän kohdalle, asetettiin litteä silmäkivi jonka alta terva pääsi valumaan rännin kautta halssiin.

Tämän jälkeen aloitettiin tervasten latominen. Tervakset ladottiin kolmeen terään silmäkiven päälle asetetun napatukin ympärille. Ensimmäinen terä ladottiin kahden kyynärän, toinen terä kolmen kyynärän ja kolmas terä neljän kyynärän korkeudelle.

Tervahaudan rakenne

Ladotut tervakset höylättiin eli nuijittiin tiiviiksi keoksi jonka jälkeen hauta peitettiin. Peittämiseen käytettiin mättäitä, kuusenhavuja, rahkasammalta ja multaa. Haudan ympäri alareunaan jätettiin korttelin korkeudelta tervakset peittämättä haudan sytyttämistä varten.

Hauta sytytettiin yhtäaikaa joka puolelta. Kun hauta alkoi palaa peitettiin sytyskohdat maalla. Haudassa palo eteni reunoilta kohtu keskustaa. Kuumetessa tervaksista haihtui aluksi vesi ja tärpätti ja lopuksi niistä tiivistyi terva, joka valui haudan pohjalle. Haudan poltto kesti, haudan koosta riippuen, viitisen vuorokautta. Tervamestari johti haudan polttamista ja valvoi, että hauta paloi tasaisesti. Hautasylestä laskettiin saatavan tervaa yhteensä kolme tynnyriä eli 375 l. Tervan lisäksi haudasta saatiin hiiliä eli sysiä.

KirkkovenetalasTyöväentaloSavusaunaSepänpajaHollitalli
 
 

Kiitos kesästä 2023 Perinnekylän kesäpuuhien parissa

Tavataan taas ensi kesänä

Arkipäivisin kesällä 3.-28.7.2023 välisenä aikana klo 12.00-17.00 Rajalahden talomuseon pihamaalla

Ohjelma:

  • Maanantaisin talonpoikaiskisailut
  • Tiistaisin pieniä tuohitöitä
  • Keskiviikkoisin talonpoikaiskisailut
  • Torstaisin villan käsittely
  • Perjantaisin talonpoikaiskisailuja

Aktiviteetit pääsääntöisesti Rajalahden talon pihalla, sateen sattuessa puhdetöitä sisällä Rajalahden museossa.

 
Marttisen kahvioPerinnekylän jäätelökioskiRavintola MikontaloVirtain Taideyhdistyksen TaidetaloSotaveteraanimuseo
 
 
 
Sivua päivitetty: 04.03.2024

Suomen nuorisokeskusten logoMarttinen on yksi Suomen yhdeksästä Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemista ja valvomista valtakunnallisista nuorisokeskuksista.

Lue lisää Suomen nuorisokeskusten verkkosivuilta

 

Euroopan Neuvoston laatumerkki nuorisokeskuksille  Syrjinnästä vapaa alue logo    Sustainable Travel Finlandin logo  Lyke-verkoston logo
Suomen hostellijärjestön logo
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekstilogo

 
 
login Synergia Foxy