Ajankohtaista

26.03.2019

Kuinka tunnistaa nuorten oppimista?

Nuorisotyö on hieno väylä oppia uusia asioita. Nyt meillä on käsissämme sen oppimisen tunnustamiseen myös väline, joka tekee oppimisen nuoriso-ja vapaaehtoistyössä näkyväksi. Tämän hankkeen myötä teemme tuota välinettä vielä tunnetummaksi. Itse sain uusia näkökulmia ja positiivista buustia omaan tekemiseen osaamismerkkien parissa.

Olin viime syyskuussa opintovierailulla Espoossa, jossa partiolaiset esittelivät omaa digitaalista toimintaansa, jossain esityksen vaiheessa kuulin sanaparin "Open Badges". Tuo oli toinen kerta, kun kuulin kyseisen sanaparin, ensimmäisen kerran luin sanat Verken kyselystä hieman ennen tuota Espoon vierailua. Hetken googlettelun tuloksena päätin kysyä opetushallituksen Kivimäen Jutalta, että mistähän voisin saada lisätietoa. Jutta antoi mulle Marttisen nuorisokeskuksen Korhosen Antin yhteystiedot, ja vartti myöhemmin olin jo lähettänyt Antille viestiä aiheesta. Vielä saman päivän aikana sain Antilta vastauksen, jotta hän tulee mielellään kertomaan kuinka nuorisokeskukset ovat käyttäneet open badgeja oppimisen tunnistamiseen, ja että olisi tuossa yksi KV-hankekin johon voisitte hypätä matkaan. Asia kunnossa lähdetään mukaan, jos pomo antaa luvan ja lupa saatiin kun kerrottiin, että tää on hyvä juttu ja me varmasti saadaan tästä lisäarvoa meidän työhön.

Tämän vuoden alussa Antti laittoi lisää tietoa Reimagining Recognition hankkeesta ja sen ekasta osasta, joka järjestettäisiin Vilnassa, Liettuassa. Muutama ennakkotehtävä pohdittavaksi ja maaliskuun alussa, tarkemmin 2. päivä maaiskuuta lennettiin Vilnaan yhdessä YAD Street Teamin Tanelin kanssa. Kolmantena suomalaisena matkassa oli Miikkael Ringman Suomen Setlementtiliitosta.

Vierailun ensimmäinen varsinainen päivä aloitettiin tietenkin tutustumalla muihin osallistujiin, joita oli meidän lisäksi Moldovasta, Irlannista, Armeniasta, Georgiasta, Ukrainasta ja Liettuasta. Tsekattiin myös hankkeen tavoitteet ja iltapäivän puolella pohdittiin vielä kansallisia käytäntöjä oppimisen tunnistamisen ja tunnustamisen saralla. Eli aika lailla suoraan syvään päähän näin keskiverto nuorisoalan ihmiselle.
Toiseen päivän ensimmäisenä vierailu kohde oli Liettuan kulttuuri ja työministeriö, jossa käytiin kuulemassa kansallisesta vapaaehtoisprojektista ja Open badgesien roolista tässä kuviossa. Mielenkiintoinen nuorten aktivointikuvio, jossa mahdollisena tienata 0,25 pistettä jatko-opintoihin haettaessa. Tämä pistemäärä ei näytä hirmuiselta, mutta laskennallisesti niiden rahallinen arvo oli n. 3000 euroa. Melkoinen kannustin vapaaehtoistyön tekemiseen ja oppimiseen.

Lounaan jälkeen pudottauduttiin ministeriö maailmasta koulumaailmaan ja kuultiin, kuinka UNESCO kouluissa käytetään osaamismerkkejä maailman kansalaisuuteen tutustumisessa. Päivän päätteeksi vierailimme paikallisessa, suomalaista lukiota vastaavassa Gimnazijassa, jossa innokas englanninopettaja kertoi omasta matkastaan Open Badgesien maailmaan. Hänen innostuksensa aiheesta oli käsin kosketeltava mutta valitettavasti hän oli joutunut luovuttamaan merkkien kanssa ainakin väkiaikaisesti, koska ei ollut saanut tukea ajamalleen asialle koulun johtokunnassa. Uskon kuitenkin, että hänen työnsä aieen parissa tulee jatkumaan.
Meillä Suomessa näkisin, että myös formaali koulutus voisi hyödyntää merkkejä tai ainakin yksilö voi hyötyä esimerkiksi ammatillisissa- tai korkeakouluopinnoissa esittämällä osaamisestaan todistuksen Open Badge portfolion muodossa AHOT:ia varten. VINK VINK!

Kolmanteen päivään lähdettiin tutustumalla Liettuan Eurodeskin toimintaan Badgejen maailmassa, josta siirryimme jälleen ministeriön tiloihin. Tällä kertaa osallistuimme samaan aikaan järjestettyyn How international co-operation can support youth work development -seminaariin, jossa kuulimme hyvistä kansainvälisistä käytännöistä. Itselle ehkä tärkeimpänä mieleen jääneenä asiana oli se, että kun toimimme kansainvälisessä ympäristössä, tulisi meidän tuoda jotain mukanamme, sillä eri maiden nuorisotyö on hyvin kirjavaa ja toimijoita on hyvinkin erilaisia, jotta nuorisotyömme edelleen kehittyisi tulee siihen välillä hakea uutta virtaa myös rajojemme ulkopuolelta. Iltapäivällä vietimme hieman kaivattua vapaa-aikaa tutustumalla Vilnaan, kukin omaan tahtiinsa. Mielenkiintoinen kaupunki tai ainakin sen vanha osa. Tänne voisi tulla joskus ihan vapaa-ajan reissullekin.Reissun toiseksi viimeisen päivän vietimme Kaunasissa. Ensimmäisenä tutustuimme Kaunasin yliopiston tapaan käyttää Open Badgeja aktivoimaan vapaa-ajan toimintaa yliopistossa. Valtava määrä ohjelmia, merkkejä ja niiden ansaitsijoita, joka toisaalta on hyvä asia, toisaalta hallinnointi on varmasti työlästä.

Lounaan jälkeen tutustuimme Actio Catolica Patrion toimintaan. Täällä toiminta keskittyi KV- vapaaehtoisiin ja orpokodeista itsenäisen elämään siirtyneisiin nuoriin.
Päivän viimeinen vierailukohde oli Kaunasin kulttuuri pääkaupunki 2022 projektia pyörittävä järjestö, joka toiminnassaan tuo esille, että kulttuurin ei tarvitse olla suuria tapahtumia vaan pienet lähiympäristössä tapahtuvat kulttuurielämykset voivat olla yksilöille aivan yhtä merkittäviä. Täällä myös tehdään vuosittain n. 40 nuoren toteuttamia kulttuuritapahtumia, joiden hallinnassa Open Badgeja käytetään ryhmien kanssa työskentelyyn. Viimeinen päivä kului pitkälti tulevien toimintasuunnitelmien ja loppuarvioinnin parissa ja pääsimme myös kuulemaan hyvästä merkkien suunnittelusta ja erilaisista merkkijärjestelmistä. Itselle kuitenkin ehkä mieleenpainuvin oli esitys Cities of Learning alustasta. Tämän kaikille avoimen alustan myötä kuka tahansa voi opettaa toisille uusia taitoja ja esimerkiksi järjestöt voivat tällä tavoin myös tuoda toimintaansa esiin.

Tietenkin pohjalla löytyy tavoite uusien taitojen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Open Badgejen kautta. Tämä on sellainen alusta, jonka toivoisin rantautuvan laajemmassa mittakaavassa Suomeen. Mitäpä tästä reissusta jäi käteen: Nuorisotyö on hieno väylä oppia uusia asioita. Nyt meillä on käsissämme sen oppimisen tunnustamiseen myös väline, joka tekee oppimisen nuoriso-ja vapaaehtoistyössä näkyväksi. Tämän hankkeen myötä teemme tuota välinettä vielä tunnetummaksi. Itse sain uusia näkökulmia ja positiivista buustia omaan tekemiseen osaamismerkkien parissa.

Kirjoittaja Sami Sorjonen työskentelee projektityöntekijänä Jyväskylän YAD Youth Against Drugs ry:ssä