Ajankohtaista

31.10.2018

Osallisuuden tuolla puolen?

Hanketyöntekijämme Satu pohtii ensimmäisen kuukauden antia Nuorten ääni kuuluviin tiedolla johtamisella ja osallisuuden edistämisellä –hankkeessa.

Ensimmäinen kuukausi Nuorisokeskus Marttisessa alkaa osaltani olla kutakuinkin takanapäin. Jo näihin viikkoihin on mahtunut monia kohtaamisia, tietoiskuja, seminaareja, paljon uusia juttuja sekä virkistäviä kulmia entuudestaan tuttuihin asioihin.

Nuorisotyön kehittäjän pestin alkuun on kuulunut keskustelua myös esimerkiksi syrjäytymisestä. Nuorten syrjäytyminen nostettiin näkyvästi esiin muun muassa nuorisotyön viikolla Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n järjestämän Suomen suurin ongelma -tapahtuman yhteydessä ja sen jälkimainingeissa. Omassa työyhteisössämme olemme myös pohtineet, ovatko nämä kaksi käsitettä toistensa vastapareja. Vastaus riippuu siitä, kuinka käsitteet määritellään.

Osallisuus määrittyy pitkälti yksilön omakohtaisesta kokemuksesta käsin. Se voi ilmetä esimerkiksi koettuina vaikutusmahdollisuuksina oman elämän kulkuun, yksilön kokemuksena, siitä että on tarpeellinen osa omaa yhteisöään ja mahdollinen osallistumaan omassa lähiympäristössään ja verkostoissaan (Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari & Keto-Tokoi 2017, 23, 26, 29–31, 38–39).

Syrjäytymisellä taas useimmiten tarkoitetaan työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä eli ns. NEET-statusta (not in employment, education or training). Esimerkiksi Allianssin mukaan syrjäytyneitä nuoria on Suomessa noin 60 000. Luku täsmää Me-säätiön syyskuussa julkistamaan arvioon syrjäytyneiden lukumäärästä. Me-säätiön mukaan Suomessa on 60 191 suomalaista NEET-nuorta, joilla on vähintään kaksi työllistymistä heikentävää tekijää, kuten vähäinen koulutus, vähäinen työhistoria tai pitkittynyt työttömyys (Me-säätiö 2018).

Tämä näkökulma syrjäytymiseen on hyvin työmarkkinalähtöinen. NEET on normatiivinen käsite, joka kertoo mitä yhteiskunta nuorilta odottaa (Hiilamo ym. 2017, 38). Työelämän ulkopuolelle jääminen itsessään tai Me-säätiön syrjäytymislaskuri ei kerro yksilön omasta osallisuuden tai osattomuuden kokemuksesta. Syrjäytyneeksi katsotut henkilöt eivät välttämättä itse tunne itseään syrjäytyneeksi ja toisaalta jonkun näiden kriteerien ulkopuolelle sijoittuvan kokemukset voivat taas olla päinvastaiset (ks.mt., 36). Esimerkiksi viime vuoden nuorisobarometrissä ”vain” noin puolet NEET-nuorista koki itsensä syrjäytyneeksi (Gretschel & Myllyniemi 2017, 32–33). Nuorten näkemyksiä syrjäytymisen syistä on seurattu kaksi vuosikymmentä ja tulokset osoittavat, että heille syrjäytyminen tarkoittaa ennen kaikkea sosiaalista ulkopuolisuutta: suurimmaksi syyksi syrjäytymiseen on nähty ystävien puute (mt., 35).

Vaikka osallisuus ja syrjäytyminen voidaan määritellä monella tapaa, näen itse toisen käsitteistä olevan lähempänä subjektiivista kokemusta siinä missä toinen usein yleistyy objektiivisesti tilastoista luettavissa olevaksi asiantilaksi. Vaikkeivät ne ehkä aivan ole toistensa vastakohtia, ovat ne vahvasti toisiinsa kytköksissä. Arkikielessä saatamme joskus käyttää käsitteitä melko huolettomastikin, mutta aidosti rakentava keskustelu edellyttää niiden avaamista.

Sekä osallisuus että syrjäytyminen ovat monisyisiä kokonaisuuksia eikä niiden edistämisen tai ehkäisyn avaimet ole vain yhden instanssin hallussa. Nuorisokeskus Marttinen on halukas kantamaan oman kortensa yhteiseen kekoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Nuorten ääni kuuluviin tiedolla johtamisella ja osallisuuden edistämisellä –hankkeen tarkoituksena on tukea nuorten oikeutta tulla kuulluksi myös nuorten vaikuttajaryhmien ja kasvukeskusten ulkopuolella. Kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista kuuluu kaikille.

Mikäli koet omassa organisaatiossanne kiinnostusta yhteistyöhön tai sinulla on muuten vain ajatuksia tai kysymyksiä hankkeeseemme tai nuorten osallisuuteen liittyen, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä satu.hotari@marttinen.fi tai puh. 044 715 1955. Olemme avoimia yhteistyöehdotuksille ja -kumppanuuksille etenkin lähimaakuntien alueella.

– Satu

Lähteet:

Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2017. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista. Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. Nuorisotutkimusseura ry/ Nuorisotutkimusverkosto.

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/hankkeet/nuorisobarometrin-erillisnayte/eriarvoistumistyoryhma_gretschelmyllyniemi_neet_aineistokooste_05122017_nettiin.pdf (Viitattu 30.10.2018)

Hiilamo, Heikki, Määttä, Anne, Koskenvuo, Karoliina, Pyykkönen, Jussi, Räsänen, Tapio & Aaltonen, Sanna 2017. Nuorten osallisuuden edistäminen: Selvitysmiehen raportti. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

https://nuorisotakuu.fi/documents/3924414/4306153/Nuorten-osallisuuden-edistaminen.pdf/122e4715-8d92-4c33-ae55-6cd77a1ed065 (Viitattu 30.10.2018)

Isola, Anna-Maria, Kaartinen, Heidi, Leemann, Lars, Lääperi, Raija, Schneider, Taina, Valtari, Salla & Keto-Tokoi, Anna 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. THL.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu 30.10.2018)

Me-säätiö 2018. Suomessa on 60 191 syrjäytynyttä nuorta. (Uutisoitu 28.9.2018.)

https://www.mesaatio.fi/ajankohtaista/uutiset/suomessa-on-60-191-syrjaytynytta-nuorta/ (Viitattu 30.10.2018)